Moni pk-yritys kamppailee tällä hetkellä saman kysymyksen kanssa: miten pk-yritys voi asettaa tieteeseen perustuvat SBTi-tavoitteet ja viedä ne käytäntöön ilman, että projekti paisuu liian raskaaksi tai monimutkaiseksi? Usein lähtötilanne on epäselvä – päästöjä ei ole vielä täysin hahmotettu, resurssit ovat rajalliset ja scope 3 tuntuu ylivoimaiselta kokonaisuudelta.
Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ovat pk-yrityksissä edelleen harvinaisia. Tammiholma Oy halusi kuitenkin rakentaa vastuullisuuttaan ennakoivasti ja asetti SBTi-tavoitteet jo ennen kuin markkina tai sääntely sitä edellyttävät. Tämä osoittaa, että kun yritys ja sen johto ovat sitoutuneita vastuullisuuteen, pk-yritys voi edetä systemaattisesti, keskittyä olennaiseen ja saavuttaa SBTi-vaatimukset ilman täydellistä dataa tai massiivisia investointeja.
Tässä kirjoituksessa käymme läpi keskeiset opit ja sen, mitä ne tarkoittavat käytännössä.
Mitä SBTi-tavoitteet tarkoittavat pk-yritykselle käytännössä?
SBTi (Science Based Targets initiative) tarjoaa yrityksille viitekehyksen, joka vastaa kysymykseen miten pk-yritys voi asettaa SBTi-tavoitteet, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Tammiholman tapauksessa tavoitteet asetettiin pk-yrityksille suunnatun SBTi Corporate Net-Zero Standard for SMEs -standardin mukaisesti.
Ennen tavoitteiden asettamista yrityksen on kuitenkin ymmärrettävä oma lähtötasonsa. Käytännössä tämä tarkoittaa hiilijalanjäljen laskemista GHG Protocol -standardin mukaisesti, joka on kansainvälisesti yleisin viitekehys yritysten päästöjen laskentaan. Ilman tätä perustaa tavoitteiden asettaminen ei ole mahdollista eikä myöskään uskottavaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen ei tarvitse mallintaa kaikkia mahdollisia päästöpolkuja, vaan sen tulee sitoutua riittävän kunnianhimoiseen päästövähennystasoon. Samalla tavoitteiden tulee olla uskottavia ja perustua todelliseen liiketoimintaan.
SBTi toimii pk-yritykselle ennen kaikkea suunnannäyttäjänä. Se auttaa priorisoimaan toimenpiteitä ja tekee ilmastotyöstä vertailukelpoista ja läpinäkyvää.
Mistä pk-yrityksen oman toiminnan päästöt syntyvät?
Yksi suurimmista harhaluuloista on, että päästöjä syntyy vain teollisuudessa. Myös kevyemmällä liiketoimintamallilla toimivissa pk-yrityksissä syntyy päästöjä omasta toiminnasta (scope 1–2), mutta ne keskittyvät usein harvoihin lähteisiin.
Tammiholman case osoittaa tämän hyvin: scope 1 -päästöt syntyivät ajoneuvoista (suorat päästöt), kun taas scope 2 -päästöt muodostuivat käytännössä kokonaan ostetusta energiasta, erityisesti kaukolämmöstä, joka vastasi 98 % energiaperäisistä päästöistä.
Tämä on tyypillistä monille pk-yrityksille: suurin osa oman toiminnan päästöistä syntyy muutamasta kategoriasta. Siksi ensimmäinen askel ei ole täydellinen analyysi kaikista päästölähteistä, vaan merkittävimpien oman toiminnan päästölähteiden tunnistaminen.
Suurimmat päästövähennykset eivät aina vaadi omia investointeja
Yksi Tammiholman projektin merkittävimmistä havainnoista liittyy energiasektoriin. Yrityksen lämmityksen päästöt voivat vähentyä erittäin matalalle tasolle ilman, että yritys itse tekee merkittäviä investointeja. Esimerkiksi Helsingissä kaukolämmöntuottajan siirtyminen lämpöpumppuihin vähentää lämmityksen päästöjä merkittävästi kohti Pariisin ilmastosopimuksen mukaista, hyvin vähäpäästöistä tasoa. Myös Vantaan energiajärjestelmän kehitys vie samaan suuntaan pidemmällä aikavälillä.
On kuitenkin tärkeää tarkentaa terminologiaa: nämä vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti ostetun energian päästöihin (scope 2). Vaikka scope 2 -päästöt voivat pienentyä hyvin merkittävästi energiantuotannon murroksen myötä, energiankäyttöön liittyviä epäsuoria päästöjä syntyy edelleen arvoketjussa (scope 3), esimerkiksi energian energian tuotantolaitosten rakentamiseen, jakeluun ja siirtohäviöihin liittyen.
Tämä korostaa tärkeää näkökulmaa: yrityksen päästökehitykseen vaikuttavat voimakkaasti myös ulkoiset tekijät, kuten energiayhtiöiden strategiat ja infrastruktuurin muutos. Pk-yrityksen kannattaa tunnistaa nämä ajurit ja hyödyntää niitä omassa suunnittelussaan, mutta samalla ymmärtää eri päästöluokkien roolit kokonaisuudessa.
Miten pk-yritys voi vähentää scope 1 -päästöjään SBTi:n mukaisesti?
Koska Tammiholman scope 1 -päästöt syntyivät suurelta osin ajoneuvokalustosta, myös päästövähennystoimet kohdistettiin siihen. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymää dieselkalustosta sähköiseen kalustoon vaiheittain vuoteen 2035 mennessä.
Suunnitelma ei perustu nopeisiin muutoksiin, vaan realistiseen aikatauluun, jossa kalusto uusiutuu luonnollisen elinkaaren kautta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten SBTi-tavoitteet voidaan saavuttaa ilman radikaaleja kertaluonteisia investointeja.
Keskeinen oppi on, että SBTi ei edellytä täydellistä muutosta heti. Oleellista on rakentaa uskottava polku, joka vie päästöjä oikeaan suuntaan.
Tammiholma Oy:n SBTi-tavoitetahti
Tammiholman projektin lopputulos oli selkeä ja mitattava: scope 1 ja scope 2 -päästöjen tulee vähentyä vähintään 63 prosenttia vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2023 tasoon.
Tämä vastaa SBTi:n pk-yrityksille asettamaa vaatimusta ja on linjassa 1,5 asteen ilmastopolun kanssa. Tärkeää on huomata, että tavoite ei ole nettonolla heti, vaan riittävän nopea ja uskottava päästövähennystahti. Tammiholmalla ilmastotyö nähdään strategisena investointina tulevaisuuden kilpailukykyyn, riskienhallintaan ja asiakasarvon kehittämiseen.
Entäs ne pk-yrityksen scope 3 -päästöt?
Monelle yritykselle suurin epävarmuus liittyy scope 3 -päästöihin, erityisesti silloin kun kyseessä on maahantuonti tai laaja tuotevalikoima. Näissä tapauksissa päästöjen laskenta voi tuntua lähes mahdottomalta.
Tammiholman projekti osoittaa kuitenkin, että tämäkin kokonaisuus on hallittavissa ja apua kannattaa pyytää, jos oma osaaminen ei riitä. Tammiholman scope 3 -päästöt saatiin ansiokkaasti mallinnettua UseLessin tukemana, vaikka kyseessä oli monimutkainen arvoketjujen kokonaisuus, johon liittyi epävarmuuksia ja puuttellista lähtödataa. Samalla on tärkeää huomata, että SBTi ei edellytä pk-yrityksiä asettamaan varsinaisia päästövähennystavoitteita scope 3 -päästöille, mutta se edellyttää niiden seurantaa ja raportointia vuositasolla.
Keskeinen periaate on silti sama: kaikkea ei tarvitse ratkaista kerralla. Liikkeelle kannattaa lähteä scope 1- ja scope 2 -päästöistä, jotka ovat hallittavissa ja usein myös helpoimmin mitattavissa. Kun nämä ovat kunnossa, yritys voi siirtyä vaiheittain scope 3 -päästöihin. Tämä vähentää projektin kuormitusta ja parantaa lopputuloksen laatua samalla, kun raportointi kehittyy kohti kattavampaa kokonaisuutta.
SBTi-tavoitteenasetanta kannattaa – kun sen tekee fiksusti
Tammiholman case antaa kolme keskeistä oppia pk-yrityksille:
- Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla – tärkeintä on tunnistaa suurimmat päästölähteet.
- Ulkoiset muutokset, kuten energiasektorin kehitys, voivat tuoda merkittäviä päästövähennyksiä ilman suuria investointeja.
- SBTi ei vaadi täydellisyyttä, vaan uskottavan ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman.
SBTi ei ole pelkkä raportointiharjoitus, vaan strateginen työkalu, joka ohjaa liiketoimintaa vähähiilisempään suuntaan. Oikein tehtynä se on pk-yritykselle kevyt mutta vaikuttava tapa ottaa ilmastotyö haltuun.
Tutustu Tammiholman asiakastarinaan.
Onko SBTi-sitoumuksen laadinta tai SBTi-tavoitteenasetanta teillekin ajankohtaista? Varaa 30 minuutin ilmainen konsultaatio.
