SBTi-päästövähennys­tavoitteet käytäntöön pk-yrityksessä

Tilanne

Tammiholma Oy halusi toimia vastuullisuus- ja ilmastotyön edelläkävijänä pk-sektorissa asettamalla liiketoiminnalleen tieteeseen perustuvat SBTi-päästövähennystavoitteet ennakoivasti ennen kuin markkina tai sääntely niitä edellyttävät. Yrityksessä haluttiin ymmärtää, miten SBTi-viitekehystä voidaan soveltaa pk-yrityksen arjessa realistisesti ja liiketoiminnan kehitystä tukevalla tavalla.

Tavoitteiden asettaminen edellytti ensin nykytilan kartoittamista. Tämä tarkoitti yrityksen hiilijalanjäljen laskentaa GHG Protocol -standardin mukaisesti sekä merkittävimpien päästölähteiden tunnistamista. Samalla haluttiin muodostaa selkeä kuva siitä, millaisia päästövähennyksiä voidaan saavuttaa sekä omilla toimilla että toimintaympäristön muutosten avulla.

Haaste

Monelle pk-yritykselle ilmastotyön suurin haaste on kokonaisuuden laajuus. Päästölaskennan data voi olla hajallaan, resurssit rajalliset ja erityisesti scope 3 -päästöt vaikeasti hahmotettavia.

Myös Tammiholman tapauksessa oli tärkeää tunnistaa, mitkä päästölähteet ovat aidosti merkittäviä ja mihin toimenpiteet kannattaa kohdistaa. Yrityksen oman toiminnan päästöt muodostuivat pääasiassa ajoneuvokalustosta sekä ostetusta energiasta. Lisäksi monimutkaiset arvoketjut ja osittain puutteellinen lähtödata tekivät scope 3 -päästöjen mallintamisesta haastavaa.

Keskeinen kysymys oli, miten rakentaa SBTi-vaatimukset täyttävä, uskottava päästövähennyspolku ilman raskaita kertaluonteisia investointeja tai täydellistä lähtödataa.

Ratkaisu

UseLess tuki Tammiholmaa hiilijalanjäljen laskennassa, päästölähteiden tunnistamisessa sekä SBTi-tavoitteiden määrittelyssä pk-yrityksille suunnatun standardin mukaisesti.

Työssä keskityttiin ensin omasta toiminnasta syntyviin päästölähteisiin. Scope 1 -päästöjen osalta päästövähennyspolku rakennettiin ajoneuvokaluston asteittaisen sähköistämisen varaan. Muutos suunniteltiin toteutettavaksi kaluston luonnollisen uusiutumissyklin mukaisesti, mikä mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen hallitusti ja kustannustehokkaasti.

Scope 2 -päästöjen osalta tarkasteltiin energiantuotannon murroksen vaikutuksia. Kaukolämmön päästöintensiteetin ennustettu lasku tukee merkittävästi yrityksen päästövähennystavoitteiden saavuttamista tulevina vuosina.

Samalla mallinnettiin myös scope 3 -päästöt ja luotiin pohja niiden seurannalle ja raportoinnille. Näin Tammiholma sai kokonaiskuvan toimintansa ilmastovaikutuksista sekä selkeän suunnitelman niiden hallintaan.

Projektin tuloksena Tammiholmalle määritettiin SBTi-vaatimusten mukainen tavoite vähentää scope 1- ja scope 2 -päästöjään vähintään 63 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2023 tasosta. SBTi ei vaadi pk-yrityksiä asettamaan päästövähennystavoitetta scope 3 -päästöille, mutta sen sijaan pk-yritysten tulee laskea ja seurata myös näiden kehittymistä.

Seuraavat askeleet

Tammiholma jatkaa ilmastotyötään toteuttamalla suunniteltuja päästövähennystoimia ja seuraamalla tavoitteiden etenemistä vuosittain.

Painopiste on erityisesti kaluston asteittaisessa sähköistämisessä, energiankäytön päästökehityksen seurannassa sekä scope 3 -raportoinnin kehittämisessä. Samalla yritys vahvistaa valmiuksiaan vastata asiakkaiden, kumppaneiden ja markkinoiden kasvaviin vastuullisuusodotuksiin.

Case osoittaa, että myös pk-yritys voi rakentaa tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet käytännönläheisesti ja kustannustehokkaasti. Tärkeintä on tunnistaa merkittävimmät päästölähteet, keskittyä olennaisiin toimenpiteisiin ja rakentaa uskottava etenemispolku kohti vähäpäästöisempää liiketoimintaa.

Tammiholmalla näemme ilmastotyön strategisena investointina tulevaisuuden kilpailukykyyn, riskienhallintaan ja asiakasarvon kehittämiseen.

Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, Tammiholma Oy