Kesällä 2026 julkaistu SBTi Corporate Net-Zero Standard 2.0 muuttaa tapaa, jolla yritysten ilmastotavoitteita arvioidaan. Tiivistetysti SBTi Corporate Net-Zero Standard 2.0 siirtää painopisteen tavoitteiden asettamisesta niiden toteuttamiseen. Yrityksiltä odotetaan aiempaa konkreettisempia päästövähennyksiä, uskottavia siirtymäsuunnitelmia sekä säännöllistä edistymisen seurantaa.
Mitä standardissa muuttui, kenelle muutoksilla on merkitystä ja mitä yritysten kannattaa tehdä seuraavaksi?
Mikä on SBTi Corporate Net-Zero Standard 2.0?
Science Based Targets intiative eli SBTi on maailman tunnetuin tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden viitekehys. SBTi:n laatiman ja nyt päivitetyn standardiversion tavoitteena on tehdä yritysten ilmastotyöstä entistä käytännönläheisempää, jolloin painopiste siirtyy tavoitteiden asettamisesta niiden toteuttamiseen. SBTi kuvaa uutta standardia siirtymänä ”kunnianhimosta toteutukseen” (from ambition to real-world implementation).
Mitkä ovat SBTi Corporate Net-Zero Standard 2.0:n tärkeimmät muutokset?
Päivitetty standardi siirtää painopistettä tavoitteiden asettamisesta niiden uskottavaan toteuttamiseen: yrityksiltä odotetaan konkreettisia päästövähennyksiä, läpinäkyvää seurantaa ja selkeää siirtymäsuunnitelmaa kohti nettonollaa.
- Eri yrityksille erilaiset vaatimukset: Uusi standardi huomioi aiempaa paremmin erikokoiset yritykset sekä eri markkinoilla toimivat organisaatiot. Erityisesti pk-yrityksille ja matalamman tulotason maissa toimiville yrityksille on tuotu joustoja tavoitteiden asettamiseen ja raportointiin.
- Konkreettiset ja liiketoimintaan sidotut tavoitteet: Yritysten tulee asettaa useita lähiajan päästövähennystavoitteita, jotka huomioivat niiden toimialan, arvoketjun, maantieteellisen toimintaympäristön ja liiketoiminnan erityispiirteet. Samalla yhteys siirtymäsuunnitteluun vahvistuu: tavoitteiden rinnalle tarvitaan uskottava suunnitelma niiden saavuttamiseksi.
- Läpinäkyvyyttä tavoitteiden toteuttamiseen: Pelkkä tavoitteen asettaminen ei riitä. Yritysten odotetaan hyödyntävän kaikki käytettävissä olevat keinot päästöjen vähentämiseksi, tunnistavan toteutuksen esteet sekä raportoivan avoimesti edistymisestään ja mahdollisista haasteista.
- Päästövähennykset etusijalle: Standardi painottaa ensisijaisesti todellisia päästövähennyksiä omassa toiminnassa ja arvoketjussa. Markkinamekanismeja, kuten uusiutuvan energian sertifikaatteja tai muita vastuullisuusinstrumentteja, voidaan hyödyntää tukitoimina, mutta ne eivät korvaa varsinaisia päästövähennyksiä.
- Jatkuva seuranta ja kehittäminen: Yritysten tulee arvioida vuosittain edistymistään, tunnistaa mahdolliset poikkeamat tavoitteisiin nähden sekä päivittää toimintatapojaan tarpeen mukaan. Tavoitteiden saavuttaminen nähdään jatkuvana kehitysprosessina, ei kertaluonteisena hankkeena.
- Hiilikrediitit täydentävänä keinona: SBTi säilyttää mahdollisuuden käyttää korkealaatuisia hiilikrediittejä ja muita ilmastorahoituksen muotoja, mutta niiden rooli on täydentävä. Ne eivät voi korvata yrityksen omia päästövähennystoimia, vaan niiden tarkoitus on tukea laajempaa ilmastovaikutusta.
Pitääkö nykyiset SBTi-ilmastotavoitteet päivittää uuden standardin vuoksi?
Olemassa olevat tavoitteet eivät välttämättä vanhene, mutta yritysten kannattaa arvioida, täyttävätkö nykyiset tavoitteet uudet odotukset. Yritysten kannattaa huomioida, että erityisesti siirtymäsuunnitelmat ja seuranta nousevat tarkasteluun. Mikäli yritys miettii olemassa olevien tavoitteiden uudistamista, tapahtuu se uuden standardin mukaisesti vuonna 2027. Lisätietoa löytyy SBTi:n ohjeistuksesta.
Tarvitseeko yrityksellä olla ilmastotiekartta tai siirtymäsuunnitelma SBTi Corporate Net-Zero Standard 2.0:n mukaisesti?
Yhä vahvemmin tätä suositellaan yrityksen ilmastotavoitteiden uskottavuuden tueksi. Vaikka ilmastotiekartta ei ole uusi käsite, standardi korostaa entistä vahvemmin tavoitteiden ja käytännön toimenpiteiden välistä yhteyttä. Yrityksen pitäisi pystyä osoittamaan, mistä päästövähennykset syntyvät ja millä aikataululla.
Mitä yritysjohdon kannattaa kysyä juuri nyt?
- Onko nykyinen ilmastotavoitteemme edelleen linjassa sidosryhmä- ja markkinaodotusten kanssa?
- Osaammeko osoittaa uskottavan tiekartan tavoitteiden saavuttamiseksi?
- Hyödynnämmekö ilmastotyötä aktiivisesti kilpailuedun rakentamisessa?
Miten SBTi-ilmastotavoitteet voivat luoda kilpailuetua ja liiketoimintahyötyjä?
Käytännössä suurin liiketoimintahyöty syntyy harvoin itse raportoinnista, vaikka sekin voi olla useiden sidosryhmien vähimmäisvaatimus. Ajallisesti taaksepäin katsovan raportoinnin sijaan aktiivisempi, tulevaisuuteen suuntautuva ilmastotyö saattaa auttaa yrityksiä esimerkiksi tunnistamaan:
- kustannussäästöjä
- toimitusketjuriskejä
- uusia asiakasvaatimuksia
- uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Yrityksille, jotka onnistuvat yhdistämään ilmastotyön strategiaan, SBTi-ilmastotavoitteet voivat toimia merkittävänä kilpailukyvyn kehittämisen työkaluna eivätkä ainoastaan vaatimustenmukaisuushankkeena.
Mitä yrityksen kannattaa tehdä seuraavaksi?
Suositukset:
- Arvioi nykyisten ilmastotavoitteiden ajantasaisuus.
- Tarkista, onko yritykselläsi uskottava siirtymäsuunnitelma.
- Varmista, että päästöjen seuranta tukee tavoitteiden johtamista.
- Tunnista liiketoimintahyödyt pelkän raportoinnin sijaan.
- Valmistaudu siihen, että merkittävät sidosryhmät, esimerkiksi rahoittajat, sijoittajat ja asiakkaat alkavat kysyä yhä enemmän näyttöä toteutuksesta, eivät vain tavoitteista.
Tarvitsetko apua SBTi-tavoitteiden, ilmastotiekartan tai siirtymäsuunnitelman päivittämiseen? Varaa maksuton 30 minuutin keskustelu kanssamme!
Lue lisää SBTi-palvelustamme
Tutustu SBTi- ja ilmastotiekartta-asiakastarinoihimme
Artikkelin lähde: https://sciencebasedtargets.org/corporate-net-zero-standard-v2#3698068
