Elinkaariarviointi (life cycle assessment, LCA) on tehokas tapa tuoda ilmi tuotteen, palvelun tai prosessin kokonaisvaltaisia ympäristövaikutuksia. Samalla on kuitenkin varmistettava, että selvityksiä tulkitaan oikein – muuten tiedon pohjalta voi syntyä jopa ympäristölle haitallisia päätöksiä. Tämän jutun avulla opit tärkeimmät ilmiöt ja termit, joihin LCA-raportteja lukiessa on syytä kiinnittää huomiota. Lopuksi voit myös ladata ilmaisen elinkaariarvioinnin sanakirjamme.
1. Toiminnallinen yksikkö
Elinkaariarvioinnissa kaikki perustuu toiminnalliseen yksikköön. Se on toiminto, jonka arvioitava tuote tai palvelu täyttää. Esimerkiksi jääkaapille toiminnallinen yksikkö voi olla tietynkokoisen kylmän säilytystilan tarjoaminen kymmenen vuoden ajaksi. Ympäristövaikutusten vertailu toisiin tuotteisiin tai palveluihin onnistuu vain, jos molemmat verrokit ovat arvioitu samaa toiminnallista yksikköä kohden.
2. Systeemirajat
Toinen ehdoton seikka elinkaariarvioinnissa on systeemirajausten tekeminen: täytyy siis selkeästi määritellä, mitkä elinkaaren vaiheet ovat arvioinnin kohteena. Suositeltavaa olisi huomioida koko elinkaari kehdosta hautaan eli raaka-aineiden valmistuksesta aina loppukäsittelyyn asti. Toisinaan keskitytään vain elinkaaren alkupäähän eli arviointi loppuu valmiiseen tuotteeseen tehtaan portilla. Oli arvioinnin laajuus mikä tahansa, löytyy usein myös elinkaaren sisältä tarkempia valintakysymyksiä systeemirajaukseen liittyen: kyetäänkö esimerkiksi tuotantolaitoksen rakentamisvaiheesta jyvittämään tietoja yksittäisen tuotteen elinkaariarviointiin? Tärkeintä on, etteivät systeemirajaukset jätä olennaisia ympäristövaikutuksia pois arvioinnista.
3. Oletukset ja skenaariot
Kokonaisia elinkaaria tutkittaessa usein huomataan, kuinka asiat monimutkaistuvat ja eteen nousee monenlaisia valintakysymyksiä. Esimerkiksi raaka-aineen toimittajille saattaa olla useampia vaihtoehtoja, ja tuotteen todellisia käyttötapoja voidaan etukäteen vain arvailla. Näissä kohdissa tarvitaan järkeviä oletuksia, jotka edustavat tutkittavaa tilannetta mahdollisimman hyvin eivätkä heiluta kokonaiskuvaa väärään suuntaan. Oletuksia tehdessä on vältettävä varsinkin ympäristövaikutusten aliarviointia: viherpesun välttämiseksi vakiintunut tapa onkin käyttää valintatilanteissa ns. konservatiivisia arvoja hajonnan yläpäästä. Joskus taas on selvää, ettei yhdellä oletuksella saada kattavaa kokonaiskuvaa, ja koko tutkimuksen tavoitteena onkin erilaisten skenaarioiden vertailu.
4. Sivutuotteet ja allokointi
Elinkaariarvioinnilla tutkittavat tuotteet eivät ole eristyksissä muusta maailmasta, vaan niiden tiet risteävät usein toisten tuotteiden elinkaarien (LCA-kielessä tuotejärjestelmien) kanssa. Esimerkiksi tuotannossa voi syntyä sivutuotteita ja täyden rekan kyydissä kulkee todennäköisesti muutakin kuin selvityksen kohteena oleva tuote. Minkä tuotteen syytä näiden prosessien ympäristövaikutukset sitten ovat? Laskentametodeja on monia ja usein joudutaan käyttämään ”allokaatiota”, jossa kokonaisvaikutus jaetaan tuotteiden kesken esimerkiksi massaosuuksien mukaan. Allokointiin liittyvät valinnat voivat tuoda paljonkin hajontaa elinkaariarvioinnin tuloksiin, joten ne on raportoitava läpinäkyvästi. Tähän myös raportin lukijan on syytä kiinnittää huomiota.
5. Vältetyt ympäristövaikutukset
Joskus voidaan olettaa, että jokin prosessi korvaa toisen vaihtoehdon markkinoilla. Esimerkiksi kierrätyksellä pyritään vähentämään neitseellisen materiaalin tarvetta. Mikäli kierrätysprosesseissa syntyy vähemmän ympäristövaikutuksia kuin neitseellisen materiaalin tuotannossa, on kokonaisvaikutuksia kenties onnistuttu vähentämään tuon erotuksen verran. Joissain elinkaariarvioinneissa nämä vältetyt ympäristövaikutukset huomioidaan miinusmerkkisenä ”hyvityksenä” tuotteen kokonaistuloksissa. Tämä tietysti perustuu oletukseen, että tuote aidosti korvaa verrokkejaan markkinoilla eikä kukaan tuota niitä ylimäärin. Elinkaariarviointeja lukiessa kannattaa siis tarkastaa, kuinka mahdolliset päästöhyvitykset on perusteltu. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi laskentatulokset olisi myös esitettävä ilman näitä olettamia.
6. Datan lähteet ja laatu
Yksittäinen toimija tuskin tuntee koko tuote-elinkaarta niin hyvin, että kaikki tarvittavat luvut saataisiin pöytään ilman ulkoisia tiedonlähteitä. Elinkaariarvioinnin lopputulos onkin yhdistelmä primaaridataa eli ensi käden tietoa sekä sekundaaridataa tutkimuskirjallisuudesta, tietokannoista ja muista lähteistä. Mitä enemmän primaaridataa laskennassa on käytetty, sitä luotettavampia tulokset yleensä ovat. Sekundaaridatan kohdalla on syytä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin asioihin: onko lähde ilmoitettu ja saatavilla, milloin se on julkaistu, mitä aluetta ja tuotantotapaa data edustaa sekä miten tässäkin tekstissä nostetut asiat ovat käsitelty alkuperäisessä lähteessä? Jos näitä ei kyetä varmistamaan, täytyy myös elinkaariarvioinnin tuloksiin suhtautua hieman varauksella: selvityksen tarkkuus on hyvin riippuvainen käytetystä datasta.
7. Vaikutusluokat
Mitä ympäristövaikutuksilla kulloinkin tarkoitetaan? Hiilidioksidipäästöjä, vedenkulutusta, rehevöitymistä vai jotain ihan muuta? Vaikutusluokkien avulla määritellään tutkittavat ympäristövaikutukset tarkemmin. Vaikutusluokkien valinta on tärkeä osa elinkaariarviointia: jos esimerkiksi tiedetään, että prosesseista syntyy paljon typpipäästöjä, olisi vähintäänkin kyseenalaista jättää rehevöityminen pois tutkittavien vaikutusluokkien listalta. Monesti LCA-metodia sovelletaan kuitenkin vain yhteen vaikutusluokkaan, ilmastonmuutokseen. Tällöin puhutaan pikemminkin hiilijalanjäljen laskennasta kuin elinkaariarvioinnista. Eri vaikutusluokkien tuloksia ei voi vertailla toisiinsa.
8. Biogeeninen hiili ja maankäyttö
Biogeenisella hiilidioksidilla tarkoitetaan kasveista ja maaperästä lähtöisin olevaa hiilidioksidia. Sitä vapautuu ilmakehään mm. biomassan poltossa. Hiilijalanjäljen laskennassa hiilidioksidin alkuperä voidaan huomioida useilla tavoilla. Perinteisesti laskennassa on keskitytty vain fossiilisista polttoaineista (öljy, hiili, maakaasu, turve) peräisin olevaan hiileen. Tällöin biomassan palamisen päästöjä ei lasketa mukaan, ja kaikenlaiset maankäytön aiheuttamat hiilenkierron muutokset jäävät huomiotta. Laskenta siis nojaa oletukseen, että biomassa ja maaperä palautuvat käytön jälkeen normaalitilaansa, sitoen vapautuneen hiilen takaisin. Biogeenisen hiilidioksidin ja maankäytön nettovaikutus ilmastoon olisi siis pyöreä nolla. Todellisuudessa tämä ei ole läheskään varmaa, ja tieto varsinkin maankäytön ilmastovaikutuksista on osin puutteellista. Useimmat standardit ohjeistavat raportoimaan biogeeniset hiilidioksidipäästöt erikseen fossiilisista. Käytännössä laskentametodit ovat kuitenkin kirjavia, joten rajaukset on tarkistettava jokaisen hiilijalanjälkiraportin kohdalla.
9. Tulosten tulkinta
Laskennan jälkeen elinkaariarvioinnissa olisi syytä kertoa, mitä tulokset käytännössä tarkoittavat ympäristölle: mikä on tuotteen elinkaaren kokonaiskuorma eri vaikutusluokissa? Mistä prosesseista ympäristövaikutuksia aiheutuu eniten? Miten päästöjä voisi tehokkaimmin vähentää? Johtopäätöksissä on huomioitava rajausten ja oletusten, datan laadun sekä epävarmuuksien vaikutus lopputuloksiin. Lisäksi on varmistettava, ettei tehdä valikoivia tulkintoja tai vääristynyttä vertailua. Tuloksia ei siis kannata lukea mikroskoopin kanssa, vaan keskittyä suhteellisesti isoimmiksi nouseviin asioihin. Tästä on eniten hyötyä myös päästövähennyksiä ja muita ympäristötoimia pohtiessa.
10. Herkkyysanalyysi
Laskennan epävarmat kohdat voidaan ottaa niin sanottuun herkkyystarkasteluun, jossa oletuksia muutetaan ja tämän vaikutusta lopputuloksiin seurataan. Samalla saadaan tietynlainen vaihteluväli eri ympäristövaikutuksille, sillä todellisten tuotejärjestelmien ympäristövaikutukset harvemmin osuvat aina siihen samaan, LCA-selvityksessä laskettuun arvoon. Herkkyysanalyysiä voi pitää läpinäkyvän elinkaariarvioinnin merkkinä ja siinä nousseet havainnot on syytä huomioida tuloksia tulkittaessa. Mikäli herkkyysanalyysissä havaitaan poikkeuksellisen suurta tulosten hajontaa, voidaan alkuperäisiä laskennan oletuksia hieman kyseenalaistaa. Tässä vaiheessa ei enää pitäisi nousta esiin mitään käänteentekevää, sillä herkkyysanalyysin tavoitteena on vain varmistaa selvityksen järkevyys.
11. Normalisointi ja painotus
Laajemman LCA-selvityksen tulokset käsittävät useita eri vaikutusluokkia (ks. kohta 7). Tutkitun systeemin ympäristökuorma voi joissain vaikutusluokissa olla häviävän pieni, vaikka toinen vaikutusluokka näyttäisi massiivisia päästöjä. Mitkä näistä vaikutusluokista sitten ovat ympäristön kannalta olennaisia? Analyysiä ja vertailuja helpottamaan on kehitetty useita menetelmiä. Normalisoinnissa (eng. normalization) eri vaikutusluokkien tulokset suhteutetaan laajempaan kuvaan, esimerkiksi yhden henkilön keskimääräisiin vuosittaisiin vaikutuksiin. Näin päästään laskennallisesti arvioimaan, monenko henkilön edestä vaikutuksia syntyy. Painotuksessa (eng. weighting) eri vaikutusluokille taas annetaan jokin painoarvo vertailussa. Painotuskertoimet on usein määritelty kyseisen ympäristövaikutuksen ”kriittisyyden” mukaan, joskin tällainen vertailu on luonteeltaan melko subjektiivista. Edellä mainitut analyysit ovatkin standardinmukaisessa LCA-tutkimuksessa vapaaehtoisia, ja tulokset on aina esitettävä myös ilman näitä muokkauksia.
12. Suhteellisuus
Elinkaariarviointi ja sen tulokset ovat pohjimmiltaan suhteellisia, eli tärkeintä on löytää kokonaisuuden kannalta merkittävimmät ympäristönäkökohdat. Edeltävistä kohdista huomataan, millaisesta palapelistä tuotejärjestelmien mallinnuksessa on kyse. Tällaiset selvitykset harvemmin antavat tarkkaa tietoa yksittäisten toimien vaikutuksista paikallisiin ekosysteemeihin: sitä varten on biologian puolella ja ympäristöluvissa omat metodinsa. Sen sijaan elinkaariarviointi on oiva työkalu esimerkiksi tuotesuunnitteluun, jossa katse kohdistuu myös oman laitoksen takapihaa kauemmas.
Rohkeasti tiedonhakuun
Näiden 12 kohdan avulla pääset toivottavasti syvemmälle elinkaariarvioinnin maailmaan. Tästä voit vielä ladata LCA-sanakirjamme, johon on tiivistetty tärkeimpiä tutkimuksissa käytettyjä termejä. Niiden avulla ymmärrät lukemaasi paremmin, oli kyse sitten vertaisarvioidusta tiedeartikkelista tai yritysten ympäristömainonnasta. Kriittisyys on valttia ja pelisilmä kehittyy vain lukemalla, joten UseLess Company toivottaa antoisia hetkiä elinkaariarvioinnin parissa! Ympäristönäkökulman lisäksi LCA-raporteista löytyy paljon mielenkiintoista tietoa erilaisten tuotteiden valmistuksesta, energiasektorista, kuljetuksista ja jätehuollosta.