Lomakausi on täällä - näin minimoit lomamatkasi päästöt

”Minne meinaat mennä lomalla?” Tähän kysymykseen olet todennäköisesti törmännyt viime viikkoina. Suomalaiset tekevät yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa eniten ulkomaan matkoja maailmassa (1). Kahdella nyrkkisäännöllä voit varmistaa, että lomamatkasi kuormittaa ilmastoa mahdollisimman vähän. 

Mikä vaikuttaa matkustamisen päästöihin?

Suomalaiset tekevät vuosittain vajaat yhdeksän miljoonaa ulkomaan matkaa (2). Ilmastonmuutoksen näkökulmasta matkailun merkittävin tekijä on yleensä itse matkustus kohteeseen. Lentäminen, henkilöautoilu ja laivamatkustaminen aiheuttavat kaikki tyypillisesti yli 100 gCO2eq päästön matkustajakilometriä kohden laskettuna. Päästöt voivat nousta yli 200 gCO2eq/hkm esimerkiksi autoilun tapauksessa jos auto on vanha ja matkustajia vain yksi tai lentämisen tapauksessa jos lentomatka on lyhyt. Lentämisen kohdalla luku nousee vielä entisestään, jos epäsuorat ilmakehäpäästöt otetaan huomioon.

Vähäpäästöisillä polttoaineilla tai julkisella liikenteellä, kuten junalla ja bussilla, voidaan päästä merkittävästi matalampiin päästökertoimiin (3). Pyöräily on melkein päästötön liikuntamuoto. 

Kulkuvälineen ohella merkittävä tekijä kokonaispäästöjen syntymisen kannalta on tietenkin matkan pituus. Päästöt ovat hyvin eri luokkaa riippuen mennäänkö autolautalla vajaat 100 km Viroon, autolla 800 km Lappiin vai lentämällä 3 000 km Espanjaan, vaikka päästökertoimet kilometriä kohden olisivatkin kutakuinkin samalla tasolla. 

Lentäminen aiheuttaa ilmakehässä hiilidioksidin ohella muun muassa vesihöyry- ja typenoksidipäästöjä, jotka lisäävät lentämisen ilmakehää lämmittävää vaikutusta.

Lentomatkailun keskeisiä ongelmia ovat pitkät matkustusetäisyydet, vähäinen uusiutuvien polttoaineiden käyttö sekä ilmakehäpäästöjen lisälämmitysvaikutukset. Lentäminen aiheuttaa ilmakehässä hiilidioksidin ohella muun muassa vesihöyry- ja typenoksidipäästöjä, jotka lisäävät lentämisen ilmakehää lämmittävää vaikutusta. Tämän vaikutuksen voimakkuudesta ei ole selkeää yksimielisyyttä, mutta sitä pidetään yleisesti ainakin yhtä suurena kuin hiilidioksidin aiheuttama suoraa vaikutusta. (4)

Lentomatkat, joista 72% liittyy vapaa-aikaan, ovatkin ehkä merkittävin ”kertaluontoinen” piikki suomalaisten kulutuksen hiilijalanjäljessä (1).

Vähäpäästöisen matkailun avaintekijöitä ovat siis 1)  kulkuvälineen valinta ja 2) matkan pituus. 

Mitkä ovat matkailun paikalliset vaikutukset?

Hiilidioksidipäästöjen kannalta merkittävää lisäkuormitusta voi aiheutua myös monista muista tekijöistä, kuten lämpimässä ilmastossa runsaasti sähköä käyttävä ilmastointi.  Erityisesti, jos alueen sähköntuotanto perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. Myös turismin vaatima infrastruktuurin rakentaminen voi aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta.

Rakentamiseen liittyvien asioiden ohella matkailulla voi olla myös lukuisia muita paikallisia kestävyysongelmia. Esimerkiksi vesipulaa kärsivillä alueilla merkittävä osa vedestä saatetaan käyttää matkailijoiden palveluihin, herkillä luontokohteilla saattaa aiheutua kulumista ja häiriötä suurista matkailijamääristä tai turistien vaatima ruoka ja sen tuotanto voivat kuormittaa ympäristöä. Näitä paikallisia ongelmakohtia kannattaa välttää, joskin niiden tunnistaminen voi olla hankalaa. 

Matkailulla voi olla kuitenkin myös positiivisia kestävyysvaikutuksia. Esimerkiksi uhanalaisen luonnon suojelemiseksi turistien mukana tulevat rahavirrat voivat olla avainasemassa suojelun kannalta ja matkailu voi olla merkittävä toimeentulon lähde paikallisille.  

Matkustamisesta on tullut merkittävä osa nykyaikaista elämäntapaa, mutta siihen liittyy väistämättä ongelmia erilaisista kestävyyden näkökulmista. Kestävyyden kannalta paras olisikin suosia lyhyitä matkustusetäisyyksiä, suosia kestäviä liikkumistapoja ja välttää lentämistä. Mikäli päästöjä matkustamisesta aiheutuu olisi ne hyvä kompensoida, jolloin päästöjä leikataan jossakin muualla. 

Mukavaa ja kestävää lomaa kaikille blogimme lukijoille! 

(1) SYKE. 2019. Pääosa suomalaisten lentämisestä on ulkomaille kohdistuvaa vapaa-ajan matkailua. https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Paaosa_suomalaisten_lentamisesta_on_ulko(48980)

(2) Tilastokeskus. 2018. Suomalaisten matkailu Keski- ja Etelä-Eurooppaan kasvoi vuonna 2017. https://www.stat.fi/til/smat/2017/smat_2017_2018-03-29_tie_001_fi.html 

(3) Lipasto tietokanta. 2017. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. VTT.

(4) Niemistö, et al. 2019. Lentomatkustuksen päästöt – Mistä lentoliikenteet päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää.

You might also be interested reading:

Spread the word

Lisätietoja & yhteydenotot:

Maija Leino
maija.leino(at)useless.fi
+358442161611