Konsernin hiilijalanjälkilaskenta voi olla joskus haastavaa ja aikaa vievää, mutta sen merkitystä yrityksille ei sovi vähätellä – kiristyviin raportointivaatimuksiin vastaamisen lisäksi ilmastovaikutusten mittaaminen ja vähentäminen tarjoaa arvokkaan indikaattorin myös lukuisille sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille ja kuluttajille.
Me UseLess Companylla olemme päässeet toteuttamaan useiden, rakenteiltaan monimutkaistenkin konsernien hiilijalanjälkilaskentaa aina raportoinnin suunnittelusta sen toteuttamiseen ja varmentamiseen. Tässä blogissa kuvailemme tarkemmin käytännön esimerkkien kautta, miten konsernin hiilijalanjälkilaskenta toteutetaan menestyksekkäästi ja millaisia asioita laskennassa ja raportoinnissa tulisi huomioida. Lisäksi pääsette kuulemaan yhteistyökumppanimme Relais Group Oyj:n kokemuksia onnistuneen konsernin hiilijalanjälkilaskennan laatimisesta.
Miten laatia konsernin hiilijalanjälkilaskenta?
Vaikka konsernin hiilijalanjälkilaskenta on monella tapaa samanlaista kuin yksittäisen yrityksenkin hiilijalanjälkilaskenta, on konsernitasoisessa raportoinnissa omat erikoisuutensa. Alla oleva kymmenen kohdan lista on hyvä pitää mielessä, kun projektia lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan (ulkoisen asiantuntijaorganisaation kanssa):
- Laskennan ja raportoinnin organisointi – tytäryhtiö- vai konsernivetoista?
- Laskennan ja raportoinnin toteutus – tytäryhtiö- vai konsernitasolla?
- Organisaatiorajaukset – mitkä yhtiöt huomioidaan tarkalla datalla, mitkä keskiarvodatalla?
- Operatiiviset rajaukset – mitkä päästölähteet ovat merkittäviä konserniyhtiöille?
- Projektin ja tiedonkeruun resursointi – kuinka paljon varata aikaa mihinkin vaiheeseen ja miten huomioida tämä laskennan rajauksissa?
- Eroavaisuudet datassa ja valmiudessa konserniyhtiöiden välillä – miten luoda yhtiöiden välillä vertailukelpoinen laskenta?
- Sisäisten ostojen huomiointi – miten välttää tuplalaskenta?
- Kasvihuonekaasupäästöjen konsolidointi tytäryhtiötasolta konsernitasolle – mikä konsolidointimenetelmä valitaan ja miten konsolidointi toteutetaan?
- Varmennusprosessi – mihin on syytä varautua?
- Oppimisprosessi – miten varmistaa, että projektin aikana opitut asiat otetaan hyötykäyttöön?
1. Laskennan ja raportoinnin organisointi
Kun konsernitason hiilijalanjäljen arviointia lähdetään suunnittelemaan, ensimmäisenä tulee päättää, miten laskenta ja raportointi organisoidaan – hoitaako emoyhtiö koko projektin vai annetaanko ohjat tytäryhtiöille?
Päätös laskennan ja raportoinnin toteuttamisesta on lähes aina tultava emoyhtiöltä, jotta kaikki tytäryhtiöt saadaan sitoutetuksi projektiin. Yhden vai useamman laskentaprojektin valinta riippuu taas pitkälti konsernin rakenteesta ja konserniyhtiöiden toimialoista (ks. kohta 2).
2. Laskennan ja raportoinnin toteutus
Seuraavaksi tulee päättää, miten hiilijalanjäljen laskenta ja raportointi toteutetaan – olisiko järkevintä tehdä vain yksi konsernitason laskenta vai oma laskentansa jokaisesta tytäryhtiöstä?
Jos konserniyhtiöt toimivat kaikki samalla toimialalla, voi olla järkevintä toteuttaa laskenta yhtenä konsernitasoisena projektina ja laskentana; saman toimialan yritysten laskennassa voidaan saada synergiaetuja esimerkiksi päästökerrointen valinnassa ja laskentamenetelmien laadinnassa. Mikäli konserniyhtiöt taas ovat kaikki eri toimialoilta, ei konsernitason projektista saada välttämättä samanlaista synergiaetua, jolloin tytäryhtiökohtainen laskenta ja lopun konsernitason konsolidointi (ks. kohta 8) voi olla sekä tehokkain että mielekkäin vaihtoehto.
3. Organisaatiorajaukset
CSRD:n1 ja sitä kautta ESRS E1 -standardin2 mukaisessa hiilijalanjälkilaskennassa konsernin hiilijalanjäljessä tulee huomioida kaikki ne yhtiöt, jotka näkyvät myös konsernin tilinpäätöksessä. Todellisuudessa konsernin hiilijalanjäljestä voi kuitenkin syntyä suurin osa vain pienestä osasta konserniyhtiöitä. Mikäli konserniyhtiöt toimivat samalla toimialalla, voi olla resurssien näkökulmasta järkevintä päättää esimerkiksi liikevaihto-osuuteen perustuva raja-arvo, joka määrittää, mistä konserniyhtiöistä laskenta toteutetaan tarkkaan aktuaalidataan perustuen. Loppujen yhtiöiden ilmastovaikutukset voidaan arvioida esimerkiksi näistä tarkemmin lasketuista yhtiöistä muodostetulla hiili-intensiteetillä.
4. Operatiiviset rajaukset
Mikäli hiilijalanjäljen laskenta toteutetaan GHG Protocol -standardien3 ja/tai ESRS E1 -standardin2 mukaan, tulee laskennassa huomioida scope 1 ja 2 -kategorioiden lisäksi myös kaikki merkittävät scope 3 -kategoriat. Lisäksi kaikki laskennan ulosrajaukset tulee perustella.
Jos konserniyhtiöt toimivat samalla toimialalla, voi laskennan operatiivisissa rajauksissa olla järkevintä tehdä konsernitasoinen rajaus. Jos taas konserniyhtiöiden liiketoiminta on hyvin toisistaan poikkeavaa, kannattaa operatiivisia rajauksia miettiä yhtiökohtaisesti, jotta kaikki relevantit päästölähteet tulevat huomioiduksi ja toisaalta ettei osalle yhtiöistä epärelevantteja päästölähteitä huomioida jokaisen yhtiön kohdalla, kuluttaen resursseja turhaan.
5. Projektin ja tiedonkeruun resursointi
Mikäli laskenta toteutetaan ulkoisen asiantuntijakumppanin kanssa, tulee laskennan tilanneelle yhtiölle suurin aikaresurssi varata tiedonkeruuseen, johon voi kulua useampi kuukausi. Etenkin ensimmäisellä laskentakerralla tiedonkeruu voi tuottaa haasteita, kun ei ole vielä selvää, mistä ja miten kaikki tieto tullaan saamaan. Lisäksi datan validointiin voi kulua yllättävän paljon aikaa etenkin, jos hiilijalanjälkilaskenta ei ole tietojen kerääjille tuttua.
Jos laskennan valmistumiselle on tiukka takaraja ja raportointi tulisi saada valmiiksi heti raportointivuoden päätyttyä, voi laskennassa hyödyntää ennustemalleja raportointivuoden viimeisimpien kuukausien osalta – tämä mahdollistaa riittävän ajan laskennan toteuttamiselle ja validoinnille.
6. Eroavaisuudet datassa ja valmiudessa konserniyhtiöiden välillä
Vertailtavuus hiilijalanjälkilaskennassa on yleisesti ottaen heikkoa eri yhtiöiden välillä, johtuen
- poikkeavista operatiivisista rajauksista,
- erilaisesta lähtödatasta,
- eri päästökerroinvalinnoista,
- vaihtelevista laskentamenetelmistä sekä
- asiantuntijakohtaisista valinnoista mallinnuksessa.
Siksi onkin tärkeä muistaa, että yhtiöiden tulisi lähtökohtaisesti verrata omia ilmastovaikutuksiaan ainoastaan aiempaan omaan hiilijalanjälkeensä. Vertailtavuutta konserniyhtiöiden välillä voidaan kuitenkin parantaa pitämällä operatiiviset rajaukset mahdollisimman samoina (etenkin jos yhtiöt ovat samalta toimialalta), pyrkimällä käyttämään yhteisistä järjestelmistä saatavaa dataa sekä teettämällä laskennat samalla asiantuntijalla (kumppanilla). Lisäksi tulisi varmistaa, että jokaisella yhtiöllä on riittävät resurssit datan keräämiseen, jotta vertailtavuus ei kärsisi esimerkiksi sen vuoksi, ettei jokaisella yhtiöllä olisi aikaa kerätä dataa samalta ajanjaksolta tai samoista kategorioista.
7. Sisäisten ostojen huomiointi
Konsernitason hiilijalanjälkilaskennassa on syytä huomioida, että samat ostot voivat esiintyä usealla konserniyhtiöllä saman vuoden aikana, mikäli konsernin sisäisiä ostoja tehdään. Jotta hiilijalanjäljen laskennassa vältyttäisiin tuplalaskennalta, tulisi sisäiset ostot eliminoida; kasvihuonekaasupäästöt ostoista tulisi laskea siis vain sille konserniyhtiölle, joka hankkii tuotteet ensimmäisen kerran konserniin. Tuloksissa tämän osalta on hyvä muistaa, että mikäli joku konserniyhtiöistä toimii konsernissa niin sanottuna sisäänostajana, voi yhtiön hiilijalanjälki näyttäytyä verrattain suurena muihin konserniyhtiöihin nähden.
8. Kasvihuonekaasupäästöjen konsolidointi tytäryhtiötasolta konsernitasolle
Kun laskenta on konserniyhtiöiden osalta valmis, tulee tulokset konsolidoida konsernitasolle koko konsernin kokonaisilmastovaikutusten arvioimiseksi. Nykymuotoinen ESRS E1 -standardi2 on epäselvä siinä suhteessa, miten vaadittua konsolidointimenetelmää käytetään esimerkiksi operatiivisten rajausten määrittelemisessä ja hiilijalanjäljen kategorisoinnissa. Viime heinäkuussa päivitetty ESRS E1 -standardi(luonnos)4 selkeytti kuitenkin organisaatiorajojen määrittelemistä siten, että laskennassa vaadittava konsolidointimenetelmä vastaa GHG Protocol -standardien3 taloudelliseen kontrolliin perustuvaa menetelmää.
9. Varmennusprosessi
Mikäli laskenta toteutetaan ESRS:n vaatimusten mukaisesti, on kestävyysraportin ja täten myös hiilijalanjälkilaskennan varmennus kolmannella osapuolella pakollista. Monet yhtiöt varmentavat laskentansa myös vapaaehtoisesti. Varmennusprosessiin on hyvä varata riittävästi aikaa, sillä pelkän laskennan varmennukseen voi kuulua alkuhaastattelut, itse laskennan läpikäynti varmentajan kanssa, evidenssipyyntöjen toimittaminen sekä mahdollisten korjausten toteuttaminen.
Ulkoinen asiantuntijakumppani voi auttaa laskentaprosessin kuvaamisessa ja laskennan esittelemisessä varmentajille, mutta myös olla laskevan yhtiön tukena esimerkiksi varmentajien kommenttien tulkitsemisessa sekä muokkaussuositusten priorisoinnissa. Hiilijalanjälkilaskentaan erikoistuneen asiantuntijaorganisaation laskenta voi myös näyttäytyä luotettavampana varmentajille, jolloin laskennan varmentaminen saattaa olla sujuvampaa.
10. Oppimisprosessi
Hiilijalanjälkilaskenta on aina iteratiivinen oppimisprosessi niin raportoivalle yhtiölle kuin myös mahdollisesti laskennan toteuttavalle asiantuntijakumppanille. Onkin erityisen tärkeää, että molemmat tahot kirjaavat vuosittain ylös mahdolliset kehityskohteet, joiden avulla laskentaa voidaan sujuvoittaa ja tarkentaa jatkossa.
Itse hiilijalanjälkilaskenta ei ole kuitenkaan ainoa asia, jota voidaan kehittää laskennan oppien perusteella. Laskentaa varten kerätään paljon dataa, jota ei välttämättä muissa yhteyksissä nähdä kootusti. Hiilijalanjälkilaskennan kautta on siis mahdollista tunnistaa esimerkiksi tehottomuuksia yhtiöiden prosesseissa, joita kitkemällä voidaan sekä säästää kustannuksissa että ilmastovaikutuksissa.
Konsernin hiilijalanjälkilaskenta käytännössä – Case Relais Group Oyj
Relais Group Oyj on johtava konsolidoija ja yritysostoalusta ajoneuvojen jälkimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa, joka liiketoimintansa kautta pyrkii pidentämään ajoneuvojen elinkaarta ja mahdollistamaan siirtymää kohti vähäpäästöistä liikennettä. Konserni koostuu lukuisista tytäryhtiöstä, joiden liiketoiminta keskittyy kahteen toimialaan: varaosien ja tarvikkeiden tukkukauppaan sekä hyötyajoneuvojen ja perävaunujen huoltoon ja korjaukseen.
Relais toteutti konsernitason hiilijalanjälkilaskennan ensimmäistä kertaa vuodelle 2024 CSRD:n1 vaatimusten mukaisesti UseLessin kanssa. Vuoden 2024 laskenta asetti perustason konsernin ilmastovaikutusten seurannalle ja ilmastotavoitteiden asetannalle. Ilmastotyön seurantaa ja kehittämistä jatketaan yhdessä myös vuoden 2025 osalta.
UseLess Company laati meille CSRD- ja ESRS-vaatimusten mukaisen suunnitelman konsernimme hiilijalanjälkilaskennasta ja toteutti laskennan erinomaisesti sovitussa aikataulussa asiakasta kuuntelevalla asenteella.
– Tapio Nelimarkka, Financial Director, Relais Group Oyj
Ympäristövastuu korostuu Raskoneen liiketoiminnassa raskaiden hyötyajoneuvon elinkaaripalvelujen tuottajana. Varmistamme hyötyajoneuvojen toimivan mahdollisimman pitkään, vähäpäästöisesti ja turvallisesti – mahdollistaen kuljetusten kestävyyden ja pitäen yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Hiilijalanjälkilaskenta ja tämän pohjalta toimenpiteiden tekeminen hiilijalanjälkemme madaltamiseksi on luonteva askel liiketoimintamme läpinäkyvyyden lisäämiseksi.
Yhteistyö UseLessin kanssa oli erittäin sujuvaa läpi laskentaprojektin. Toimialastamme ja monimuotoisista hankintakanavistamme johtuen datakeruu hiilijalanjälkemme laskentaan oli paikoin haastavaa, mutta saimme UseLessilta runsaasti opastusta ja vinkkejä jokaiseen kohtaamaamme ongelmatilanteeseen. Selkeät ohjeet, käytännönläheinen ote ja nopea reagointi kysymyksiimme tekivät laskentaprojektista meille mahdollisimman suoraviivaisen. UseLessilta saamaamme asiantuntemukseen ja tukeen oli helppo luottaa läpi laskentaprojektin, ja olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme jatkaa yhteistyötä myös tulevien vuosien hiilijalanjälkilaskentamme osalta.
— Joakim Pihlajamaa, talousjohtaja, Raskone Oy
Olemme erittäin tyytyväisiä saadessamme jatkaa yhteistyötä Relaisin kanssa! Relaisin ilmastotyöstä voitte lukea lisää konsernin 2024 vuosikertomuksesta.
Mikäli konsernin hiilijalanjälkilaskenta on myös teille ajankohtainen aihe, ota meihin yhteyttä – voit varata suoraan ilmaisen 30 minuutin konsultaation tai jättää meille yhteydenottopyynnön. Hiilijalanjälkilaskentaan voit tutustua myös ilmaisen oppaamme avulla.
Lähteet
(3) GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard Revised Edition (2004) & GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard (2011)